Uuden äärellä

Koronapandemia on lamauttanut kulttuurikenttää jo parin vuoden ajan. Useat taiteilijat ja muut alan toimijat ovat joutuneet jäädyttämään oman elinkeinonsa. Se näkyy myös taidemuseoissa ja taiteen harrastajissa. Rajoitetut ihmismäärät ja maskipakot ovat konkretisoineet pandemian myötä tulleet uudet tottumukset. Entä jos tämä onkin museoille mahdollisuus luoda täysin uudenlainen museokulttuuri pandemian loputtua. Uusi alku uudessa maailmassa on alkanut. Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä korostaa museioiden yhteiskunnallista roolia.

Mihin museot ovat kehittymässä ja mikä on niiden merkitys tulevaisuuden maailmassa?

K.L. On ollut jo pitkään nähtävissä, että museoiden yhteiskunnallinen rooli on monipuolistumassa ja kasvamassa. Museon yhteiskunnallinen tehtävä ei enää rajaudu kulttuuripolitiikan ytimessä olevan sivistyksen edistämiseen ja kulttuuriperinnön tallentamiseen.

 

Museoilta odotetaan entistä enemmän talouspoliittisia vaikutuksia paikkakuntien elinkeinojen vahvistajana ja muotitermein sanottuna paikkakuntien veto- ja pitovoimien kehittämisestä. Museoiden perinteinen rooli sivistäjänä ja kasvattajana on myös vahvistumassa, kun oppiminen siirtyy yhä enemmän koululuokkien ulkopuolelle ja elinikäiseksi, jatkuvaksi oppimiseksi.

 

Museoiden rooli on myös merkittävä sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa kuten syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä ymmärryksen ja tasa-arvon edistämisessä. Tällä hetkellä näyttää valitettavasti myös siltä, että museoillakin pitää olla kasvava merkitys yhteiskuntarauhan ja demokratian edistämisessä.

"Tätä antaa luvan odottaa se, että koronakriisi on kaikkine negatiivisine vaikutuksineen kuitenkin osoittanut kulttuuripalvelujen tärkeyden ihmisten arjessa ja juhlassa."

Miksi museoissa käyminen kannattaa?

K.L. Syitä on monia ja niissä on henkilökohtaisia eroja. Toiset hakevat tietoa, toiset tekemistä vapaa-aikaan ja jotkut kauneutta arkeaan piristämään. On myös niitä, jotka vierailevat museossa, koska se on itseisarvoisesti tärkeää, kuuluu sivistykseen.

 

Museovierailujen hyödyistä on myös lukuisia tutkimuksia, jotka todistavat yhdensuuntaisesti, että museovierailu vahvistaa henkistä hyvinvointia, auttaa näkemää asioita monipuolisemmin ja jopa elämään pitempään.

 

Minulle museoissa käyminen on ennen muuta hauska ja työni vuoksi myös hyödyllinen harrastus.

Miten Kansallisgalleria osaltaan edistää kulttuurikenttää palautumasta ennalleen vai onko se edes tarpeen?

K.L. Korona on kurittanut kulttuurialaa, joskin Kansallisgalleria ja muut kulttuurilaitokset ovat kärsineet huomattavasti vähemmän kuin yritys- tai freelancerpohjalta työskentelevät taiteilijat sekä muut sisältöjen ja palvelujen tuottajat. Kansallisgalleriakin on korona-aikana vähentänyt näiden palvelujen ostoa, koska näyttelytoimintoja on jouduttu ylläpitämään rajoitetusti.

 

Hyvä asia luonnollisesti on, että korona ei ole vaikuttanut kokoelmatyöhömme ja olemme esimerkiksi pystyneet ostamaan Kansallisgallerian ja Valtiontaideteostoimikunnan kokoelmiin samalla määrällä taidetta kuin aikaisemmin, ja jopa hieman enemmän, sillä eduskunta on myöntänyt vuosille 2021 ja 2022 lisärahoitusta tähän tehtävään. Taidehankintamme painottuvat nykytaiteeseen, jolloin sillä on myös suora taiteilijoita työllistävä vaikutus.

 

Kun pääsemme normaaliin arkeen, näyttelytoimintamme liittyvät hankinnat ja palvelujen ostot palaavat normaalitasolleen ja toivottavasti kasvusuuntaisiksi. Tätä antaa luvan odottaa se, että koronakriisi on kaikkine negatiivisine vaikutuksineen kuitenkin osoittanut kulttuuripalvelujen tärkeyden ihmisten arjessa ja juhlassa. Odotan, että tämä pysyy ihmisten mielissä ja näkyy toiminnassa pitkään ja museoalalla jatkamme sillä kasvu-uralla eteenpäin, joka vuonna 2020 katkesi koronaan.

 

Miltä tulevaisuus näyttää Kansallisgallerian johtajan näkökulmasta?

 

K.L. Kansallisgallerian tehtävän ja ihmisten tarpeiden näkökulmasta tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Myönteistä kuvaa vahvistaa se, että koronan jälkeen meillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet laajentaa toimintaamme myös verkkoympäristössä.

 

Kansallisgallerian tulevaisuuden näkymiä heikentää tai hämärtää se, että julkisen talouden ja kulttuurin rahoituksen tilanne on epäselvä. Normaalitilanteessa Kansallisgallerianrahoituksesta noin 70 % tulee valtion budjetista ja jos valtion rahoitus leikkautuu, sillä on huomattavia vaikutuksia joko toimintamme volyymiin tai painopisteeseen.

Close site navigatin